25-vuotiaan Solibrin käyttäjäpäivä: BIM on rakentajille kriittinen resurssi

Kolme käyttäjäpäivän esitystä käsitteli tietomallintamista rakentamisessa. SRV:n Heini Kiviranta puhui tietosisällön vakioinnista määrälaskennassa, COfLOW:n Jan Lund esitteli huipputehokasta rakentamista ja Graviconin Simo Tarpila jakoi Keskon logistiikkakeskusprojektin kokemuksia.

Keskustelimme esiintyjien kanssa käyttäjäpäivän tauolla tietomallintamisesta, sen hyödyntämisestä ja Solibrin roolista yritysten liiketoiminnassa.

Standardit eivät vielä riitä

Käyttäjäpäivien paneelikeskustelussa kävi ilmi, että avoimen standardin IFC oli Solibrin perustamisen alkukipinä. Sen jälkeen tietomallien standardisointi on edennyt huikeasti mutta standardit eivät takaa, että kaikki tieto kaikissa projekteissa olisi vakioitua.

Muun muassa buildingSMART ja kotimainen RAVA3Pro-projekti ovat tehneet pioneerityötä vakioinnin edistämiseksi, kuten Granlundin Markus Järvenpää kertoi esityksessään. Silti rakennusyritykset ovat vieneet vakiointia omissa hankkeissaan vielä pidemmälle.

”Esimerkiksi eri arkkitehdeillä ovilyhenne on täysin erilainen. Rakennetyypeissä, ovissa ja ikkunoissa on eroja”, Heini Kiviranta toteaa. ”Rakenne- ja talotekniikkamalleissa on enemmän vakiointia. Silti tulemme kyllä toimeen kaikkien suunnittelijoiden mallien kanssa.”

Vakioinnissa on työsarkaa mutta se kannattaa

Kivirannan mielestä suunnittelijat eivät voi täysin tuottaa rakennusliikkeen tarvitsemaa tietosisältöä. Kivirannan tietomallitiimi SRV:llä onkin vuosien varrella kehittänyt tietomallikäsittelyn malleista saatavan tietosisällön rikastamiseen ja vakiointiin, ja Solibri on yksi työkaluista, joilla tietoa tarkastellaan.

Vakioinnin ansiosta SRV pystyy tekemään määrälaskennan jouheasti Solibrilla. Kivirannan mukaan jopa 80 % määrälaskennan tiedosta on mahdollista saada tietomalleista. Sama aineisto palvelee eri käyttötarkoituksia, muun muassa hankintoja ja hiilijalanjäljen laskentaa. Myös työmaan tuotanto hyötyy sijaintipohjaisesta, standardoidusta tiedosta.

Kiviranta kertoi, että tietomallintaminen on jo valtavirtaa ja tietomallitiimi on mukana suuressa osassa SRV:n hankkeista. Tiimin kehittämät, Solibria hyödyntävät menetelmät ja mallit ovat siksi yhtiön liiketoiminnalle erittäin arvokkaita.

Suunnittele niin kuin rakennat

Lundin perustama COfLOW on vuodesta 2020 rakentanut asuinkerrostaloja pääkaupunkiseudulla hyvin tuloksin. Rakennusaikaa yhtiö on pystynyt lyhentämään 45 prosenttia tavanomaisesta ja CO2-päästöjä vähentämään 17 prosenttia.

Hyvät tulokset ovat monen tekijän summa. Niitä ovat muun muassa sama vakioitu toimintatapa kaikissa hankkeissa, suunnittelu rakentamista varten, lean-menetelmien käyttö ja tietomallinnus. Viimeksi mainittu on hankkeiden tiedonhallinnan selkäranka.

COfLOW:n projekteissa suunnittelijat käyttävät vakiodetaljeja ja samoja esivalmistuskomponentteja joka hankkeessa. Suunnittelu on viety tarkalle, asentamista vastaavalle tasolle.

Hankeissa on mukana tietomallikoordinaattori, joka käyttää Solibria mallien laadunvarmistukseen. Myös määrälaskenta tehdään Solibrilla. Tietomallien rakennusosat vastaavat todellisia tuotteita, ja muun muassa talotekniikan komponenteilla tietokentissään LVI-numero.

“Solibri on COfLOW:lle kriittinen työkalu erityisesti laadunhallinnassa ja virheiden ehkäisyssä. Sen avulla varmistamme, että suunnitteluratkaisut ovat tarkkoja ja täsmällisiä, mikä on ratkaisevaa nopeassa ja tehokkaassa rakentamisessamme”, Lund toteaa. ”Solibrista saamme myös tarkat materiaalimäärät, joiden ansiosta voimme hankkia työmaalle juuri oikean määrän tavaraa ja pitää hukkaprosentin matalana.”

Koska suunnittelijat eivät voi tietää kaikkia rakennettavuuden vaatimuksia, COfLOW järjestää erityisiä hanketyöpajoja. Niissä suunnittelijat, rakennusurakoitsija ja erikoisurakoitsijat käyvät yhdessä läpi asennettavuuden kannalta tärkeitä kohteita. Tietomallinnusta hyödyntävä ”virtuaaliasennus” auttaa löytämään ongelmat ennen kuin ne päätyvät työmaalle.

Suunnittelunohjausta jättihankkeessa

Myös Simo Tarpilan esittelemässä Keskon logistiikkakeskuksessa suunnittelu palvelee hankintoja ja rakentamista. Kohteessa on 100 alaurakkaa normaalin 60–70 sijaan, ja hankkeessa maanrakennus on ollut erityisen vaativaa. Gravicon on vastannut hankkeen tietomallikoordinoinnista hankesuunnitteluvaiheesta alkaen.

Suunnittelunohjaus on ollut projektin keskiössä. Muun muassa suunnitteluvaatimukset olivat yksityiskohtaiset, ja suunnittelu oli tavanomaista tarkempaa yleissuunnittelusta alkaen. Erityishuomiota on kiinnitetty asennettavuuteen, jonka varmistamisessa Solibri on ollut päätyöväline.

Hankkeen talotekniset suunnittelijat yhteensovittivat suunnitelmiaan hienosti keskenään etukäteen, eikä tietomallikoordinaattorin tarvinnut käyttää yhtä paljon aikaa kuin yleensä hankkeen taloteknisten järjestelmien keskinäisen yhteensovituksen edistämiseen. Gravicon onkin hankkeessa keskittynyt hankintapakettien tarkasteluun. Yhtiö on pystynyt hyödyntämään vakiintuneita työtapojaan ja prosessejaan sekä vuosien saatossa muovautuneita yrityskohtaisia Solibri-tarkastussääntöjä.

”Kyllä Solibri on meidän ensisijainen työkalu kaikessa meidän tekemisessämme ja sitä myöden myös hyvin kriittinen työkalu meille. Solibrin sääntöpohjainen tarkastelu on markkinoiden paras ja olemme käyttäneet Solibria tietomallikoordinoinnissa monissa erityyppisissä hankkeissa jo vuosia”, Tarpila toteaa.

Toteumamallit syntyvät tuotantovaiheessa

Tietomallintaminen alkoi suunnitteluyrityksistä mutta on viime vuosina laajentunut tuotantoon. Sittemmin myös omistajat ja kunnossapitäjät ovat alkaneet yhä enemmän käyttää tietomalleja kiinteistöjen hallintaan ja operointiin. Tilaajat odottavat siksi saavansa kunnolliset toteumamallit hankkeistaan.

Perinteisessä rakentamisessa ”punakynäversioiden” päivitys suunnitelmiin on ollut haasteellista. Kun suunnittelu on tarkkaa ja perustuu todellisiin tuotteisiin, tämä ongelma poistuu. Sekä Tarpila että Lund korostavat, että hankintaa ja asennusta varten tehdyt ja Solibrilla laatuvarmistetut mallit ovat jo toteumamallin tasolla.

”Mehän pyrimme tekemään as-built-malleja ja rakentamaan sen mallin mukaisesti. Ja jos joku asia ei toimikaan tuotannon aikana, niin pyydämme suunnittelijaa heti päivittämään mallinsa toteutusta vastaavaksi”, Lund kertoo.

Tulevaisuus on datan

Käyttäjäpäivän esitykset ja haastattelu vahvistavat käsitystä, että data ja sen laatu on jatkossa elintärkeää rakentajille. Osa tiedosta sisältyy tietomalliin, mutta yhä suurempi osa siitä elää toisissa järjestelmissä. Tietomalli kuitenkin säilyttää asemansa suunnitelmatiedon alkulähteenä ja käyttöliittymänä rakentamisen tarvitsemaan informaatioon.

Mallien määrä ja koko tulevat vääjäämättä kasvamaan. Haastateltavat odottavat, että ohjelmistot ja laitteet pystyvät koostamaan laajoja yhdistelmämalleja suunnittelun, laadunhallinnan ja rakentamisen käyttöön. Pilvipohjaiset, skaalautuvat palvelut voivat sen mahdollistaa, mikä tietenkin edellyttää korkean tason tietoturvaratkaisuja.

Uusi rakentamislaki edellyttää rakennusluvan hakijoilta IFC-muotoisen, koneluettavan tietomallin ja CO2-laskelmien toimittamista hankkeesta vuoden 2026 alusta. Tämä tulee kiihdyttämään tietomallintamista ja rakennusalan digitalisaatiota, jossa standardimuotoisella datalla on entistä suurempi merkitys.

Käyttäjäpäivän perusteella Solibrilla on kasvava ja monipuolistuva työkenttä mutta myös vuosikymmenten kokemus tuottaa ratkaisuja asiakkaiden liiketoiminnan kehittyviin tarpeisiin. Odotamme kiinnostuksella, mitä kuulemme seuraavilla käyttäjäpäivillä.